Ei kiitos ABC. / by Pasi Räsämäki

"ABC:lle on niin kiva poiketa kun aina tietää että on hyvää ruokaa…" työkaveri kehuskeli noin talvella matkalla kohti pääkaupunkia.

Järkytyin toki aika kovasti. Missä vika. Taidan tykätä syömisestä ihan liiaksi asti.

Matkasimme juuri maatamme ristiin rastiin ja tässä tärppejä muillekin ABC vihan omaaville lapsiperheille. Sivumennen sanoen en ymmärrä miksi lapsille (ja meille aikuisillekaan) pitäisi syöttää tölkkimoskaa jota ravintolaruokana kaupataan. Hyvissä ravintoloissa toki tuppaa hintalappu näyttämään isompaa lukemaa kuin muualla - mutta kertaakaan ei ole kaduttanut, useimmiten jää hyvä mieli ja muisto. Joskus tekee mieli palata takaisin.

Ravintola Bucco Porissa, oikein hyvää ruokaa - rento italian meininki.

Nepalin ruokaa Katajanokan Everestissä - täällä tuli aikanaan lounastettua useinkin. Tulista itämaan herkkua tarjolla monenlaista. Lupsakka tarjoilu toi hyvää fiilistä. Milloinka olette kuulleet että tarjoilija kannustaa ikääntynyttä pariskuntaa istumaan loosissa vierekkäin - kun elinpäiviä on kuitenkin niin vähän jäljellä!

Päätimme myös vaihtaa Helsinki - Joensuu matkan useammin kulkemaan itäisempää reittiä Lappeenrannan kautta. Hämärän muistikuvan kannustamana menimme Wolkoff nimiseen ravintolaan. Pikkuriikkisen pieni ravintola voitti selätyksellä vieressä pöhisevät S-ketjun edustajat. Hienot näkymät sisällä ja ulkona, palvelualttius ja hyvät ruuat antoivat totisesti voimia loppumatkalle.

Eikä pidä unohtaa muuten mustaa-makkaraa Laukon torilla Tampereella. Jos eines ei ole tuttu tai sitä jotenkin arveluttaa maistaa - niin Tapolan kioskilla se on parhaimmillaan.